Nousukiito kasvuun
Tutkimus ohjelmistokehityksen konsultoinnista 2021
Selvitimme Ohjelmisto- ja e-business ry:n kanssa, millaisia aikeita ohjelmistokehitystä ostavilla on vuonna 2021 ja miten yritykset valikoivat konsulttikumppaninsa.
Softakehityksen kysyntää kiihdyttää teknologian kehitys. Se ohjaa ja jopa pakottaa yritykset koosta tai toimialasta riippumatta panostamaan digiin. Jos IT-kelkasta putoaa pois, käy kehnosti suhteessa niihin, jotka satsaavat koodiin voimakkaasti.
Nousukiito kasvuun -tutkimus paljastaa, ettei ohjelmistokehityksestä aiota nipistää vaikeinakaan aikoina. Jo aiemman mittavan kasvun päälle lähes 60 % asiakasyrityksistä arvioi tarvitsevansa uutta verta softan kehittämiseen vuonna 2021. Teknologia ei siis pysähdy – ei edes koronan vuoksi. Tämä on mainio uutinen koko Suomelle: digipanostukset parantavat yritysten ja koko maan kilpailukykyä.
Menestyksen avaimet roikkuvat edessäsi – tutustu tutkimuksen tuloksiin tarkemmin:
Sisällys
Millainen on ohjelmistokehityksen nykytilanne? Mitä softakehityksen tarpeita ja motiiveja firmoilla on? Onko koronapandemia muuttanut tarpeita – tai koko alaa? Miten inhouse-devaaminen eroaa konsulttikumppanilta ostetuista palveluista? Mitkä asiat painavat vaakakupissa kumppania valitessa? Entä millainen on ohjelmistokehityksen ostoprosessi?
Niin paljon kysymyksiä – ja tällä kertaa myös paljon vastauksia! Asioita ei parane jättää arvailujen varaan, ja siksi teimme ohjelmistokehitysalan markkinasta ja asiakkaiden tarpeista markkinatukimuksen yhteistyössä Ohjelmisto- ja e-business ry:n kanssa (käytännön duunin hoiti ansiokkaasti Kuulas Helsinki).
Suurennuslasit, deerstalkerit ja tekoviikset kaiveltiin esille myöhäissyksyllä 2020 ja tutkimus saatiin valmiiksi loppuvuodesta. Tutkimus aloitettiin kolmen vartin mittaisilla haastattelutuokioilla (N=25). Koska rakastamme numeroita, kvalitatiivisten haastattelujen tulokset kvantifioitiin tutkimuksen toisessa vaiheessa (N=71). Numeerinen data kertoo, miten eri tekijät näyttäytyvät suhteessa toisiinsa ja millaisia eroja eri kohderyhmien välillä on.
Tutkimukseen pyydettiin mukaan vain yrityksiä, joille valmis softa ei ole vaihtoehto tai tarvittavia ohjelmistoja ei saa suoraan kaupan hyllyltä. Tutkimukseen osallistui 96 päätöksentekijää, jotka vastaavat ohjelmistokehityksen ostoprosesseista tai ovat osasyyyllisiä siihen. Kiitos kaikille sanaisen arkkunsa avanneille, seuraavaksi on aika kertoa tuloksista!
Koodin määrä yksittäiseen laitteeseen kasvaa koko ajan, ja samalla lisääntyy softakehitykseen tarvittavan osaamisen määrä. Teknologinen kehitys jo itsessään kasvattaa IT-konsulttitalojen osaamisen kysyntää: asiakkaiden tarpeet lisääntyvät jopa eksponentiaalisesti eikä kaikkea haluta tai voida tehdä oman talon sisällä.
Suurimmat ohjelmistokehitystarpeet liittyvät tällä hetkellä web-sovelluksiin, integraatioihin, pilviarkkitehtuuriin sekä mobiilipalveluihin. Näitä myös ostetaan eniten ulkopuolisilta kumppaneilta. Vastaajista neljännekselle myös IoT oli tarpeellinen, kun taas designille tai palvelumuotoilulle oli vähemmän kysyntää.
Koneoppiminen ja tekoäly nousivat laadullisissa haastatteluissa esiin kiinnostavana alueena. Myös Linux- ja Java-osaajien tarve mainittiin esimerkkeinä. Kehitystarpeiden yhteydessä korostettiin toimialan huomioimista, eli kun etsitään vaikkapa pilviarkkitehtuuriosaajaa, odotetaan myös tuntemusta spesifistä alasta.
Teknologia ei pysähdy – ei edes koronan vuoksi
Vaikka vuotta 2020 ovat leimanneet koronapandemia ja sen karut jäljet talouteen ja koko yhteiskuntaan, valtaosa haastatelluista ei nähnyt koronan olennaisesti vaikuttaneen tuleviin ohjelmistokehitystarpeisiinsa.
Osalla tosin investointien määrät olivat pienentyneet ja duunia saatettiin paiskia pienemmällä porukalla, jolloin ulkopuolisia kumppaneita tarvittiin vähemmän. Toisaalta taas mainittiin, että sisäisiä rekryjä harkittiin tarkemmin ja tässä tilanteessa ostettiin mieluummin ulkopuolelta – konsultille kun voi näyttää lapasta helpommin kuin omille palkkalistoille rekrytylle.
”Hieman varovaisemmin investoidaan. Kehitystiimin töihin vaikutus ollut kuitenkin pieni. Töitä on riittänyt paljon.”
“Tietenkin koronan takia kaikki on skaalautunut alaspäin niin sisäisten kuin ulkoisten ihmisten kohdalla. Mutta laadullisesti tai teknologioittain ei, määrä on vain vähemmän. Ulkopuoliset kumppanit lähtivät ensimmäisenä pois. Kesällä ei ollut ulkopuolisia, mutta nyt ollaan takaisin normaalissa.”
Teknologia ei siis pysähdy, vaikka pandemia jyllää. Teknologian vauhdikas kehitys ja yritysten kasvuhalukkuus ovat tärkeimpiä tekijöitä, jotka kasvattavat tarvetta uuteen ohjelmistokehitykseen.
Yksi tutkimuksen päätuloksista onkin asiakkaiden kasvava ostohalukkuus markkinoilla. Jopa 31 %:lla tarpeet ulkopuoliselle kumppanille ovat lisääntyneet vuonna 2020 – eikä siinä vielä kaikki, sillä lähes 60 % asiakasyrityksistä aikoo ostaa vuonna 2021 lisää ohjelmistokehitystä jo aiemman kasvun päälle. Vain vajaa viidesosa sanoi tarpeidensa vähentyneet.
”Tietomallinnuksia tarvitaan lisää ja niitä pitää kehittää edelleen, mobiiliteknologia lisääntyy.”
”Cyber security ja pilvitekniikan puolella tarpeet kasvaneet ja tulevat kasvamaan lähivuosina. Mobiilipuolella on myös kasvua näkynyt, mutta enemmänkin nice to have.”
Konsultti vai oma kehittäjä?
Kvalitatiivisten haastattelujen perusteella monilla suurin osa tai vähintään puolet osaajista koodaa omilla palkkalistoilla, mutta jos omaa osaamista ei löydy, turvaudutaan konsulttikumppaniin.
”Vähän enemmän tehdään talon sisäisesti kuin ostetaan ulkopuolelta. On hyvä olla sopiva balanssi konsultit vs. oma väki -suhteessa. Tärkeää, että on omaa väkeä riittävästi, ei pelkkiä konsultteja.”
Ulkopuolelta ostetaan tyypillisesti projektikohtaisia konsultteja: 52 % ostaa ohjelmistokehitystä hankkeittain. Reilulle kolmannekselle (39 %) ulkopuolelta ostaminen on jatkuvaa ja osa strategiaa.
”Aiemmin hyvin vähän ostettu ulkopuoliselta osaajalta. Nykyään ei selvitä edes peruskuormasta ilman konsultteja. Kapasiteettilaskennassa on jo huomioitu, että tietty osa ostetaan ulkopuolelta.”
Odotukset ulkopuoliselle kumppanille ovat korkeat – ja odotusten toteutumisesta ollaan valmiita höllentämään kukkaron nyörejä.
”Kovat odotukset. Ne on kalliimpia kuin sisäiset ihmiset, ja kalleus johtuu siitä, että mieluummin maksetaan hyvästä laadusta vähän enemmän, halutaankin niitä kalliimpia. Silloin odotuksetkin on kovat. En tiiä, meidän hommissa se alkuun pääseminen kestää jonkun viikon tai kuukauden, mutta ulkopuolisen konsultit pääsee nopeasti liikkeelle ja tulosta alkaa tulla. Maksetaan hyvin ja odotetaan paljon.”
Kehitystarpeiden herätessä ostoprosessin mietintämyssyssä hautuu ensimmäisenä ajatus, voitaisiinko homma hoitaa kuitenkin oman väen voimin. Inhouse-devaamista suositaan erityisesti avainhenkilöiden kohdalla ja pidemmissä projekteissa, koska se nähdään halvempana ja vakaampana, sillä konsultti voi vaihtua kesken projektin. Pitkän aikavälin osaamista on myös helpompaa kasvattaa talon sisällä.
”Oman talon sisällä osaamisen kasvattaminen on pitkällä tähtäimellä järkevämpi investointi. Omista tekijöistä on helpompi pitää kiinni kuin ulkopuolisen toimijan tekijästä. Ulkopuolisella toimijalla saattaa vaihtua pitkän projektin aikana useasti tekijä, jolloin ei oikein päästä kunnolla vauhtiin, kun tekijä vaihtuu koko ajan. Inhouse-tekeminen tuo vakautta.”
Ulkopuoliseen kumppaniin turvaudutaan, kun
talon sisältä ei löydy tarvittavaa (spesifiä) osaamista.
kaivataan senioriteettiä.
on liikaa vilinää ja melskettä eli kaikkea ei ehditä tehdä itse.
Ulkopuoliselta kumppanilta odotetaan valmista tekijää, jonka kouluttamiseen ei tuhraannu aikaa. Lisäksi arvostetaan kokemusta, aktiivisuutta, integroitumista sekä halua oppia asiakkaasta ja asiakkaan bisneksestä. Lisäksi konsulttitalolta odotetaan, että konsulteista pidetään erityisen hyvää huolta.
”Pitää olla valmis kaveri, ettei mene aikaa kouluttamiseen ja perehdyttämiseen. Into ja persoona ovat tärkeässä roolissa.”
”Integroituminen odotuksena. Konsultit ajattelevat, että he tekevät, mitä me halutaan. Me toivoisimme, että he olisivat kuin me ja sanoisivat mielipiteensä.”
Kolmannes käyttää yleisiä sopimusehtoja
Noin kolmannes vastaajista käyttää alan yleisiä sopimusehtoja ostaessaan softaprojekteja. Ne, jotka eivät käytä, perustelevat valintaansa globaaleilla soppareilla tai pitkällä kumppanuudella – joissain tapauksissa toimittaja nähdään osana omaa väkeä. Joillain taas ehdot eivät täytä tarpeita strategisten kumppaneiden osalta.
Sen sijaan jopa puolet vastaajista ei osannut sanoa, käytetäänkö heillä yleisiä sopimusehtoja. Sopimusehtoja käyttävät kertoivat IT2018:n olevan hyvä, vakiintunut ja standardi käytäntö, johon oli helppo tukeutua. Osa tosin kertoi peukaloineensa tapauskohtaisesti joitain kohtia.
Mistä tunnet sä konsultin, onko oikea sulle hän?
Kartoitimme, mitä seikkoja ulkopuolisen kumppanin valinnassa painotetaan.
Tutkimustuloksissa korostuu halu toimia tuttujen tai suositeltujen kumppaneiden kanssa: teknologia on kriittinen liiketoiminto, joten siinä halutaan tukeutua luotettavaan kumppaniin. Softakehityksen ostamisessa hinta ei ole tärkein kriteeri. Sen edelle nousevat osaaminen, laatu ja aiemmat kokemukset.
Tärkeimmissä valintakriteereissä yhdistyvät konsulttien tekkiosaaminen ymmärrykseen bisneksestä ja toimialasta:
1. Tuttuus ja aiemmat hyvät kokemukset: Asiakkailla on jo valmiit short-listat konsulttifirmoista, joita kontaktoida. Useimmiten valitaankin konsulttikumppani, joka on tuttu ja josta on hyviä kokemuksia.
”Tuttuja kumppaneita valitaan ensisijaisesti. Haastatellaan osaamistausta.”
2. Kompetenssi ja laatu: Konsulttien osaaminen on tärkeintä, ja se kirii hinnan ja jopa yrityksen edelle. Valintaprosessissa hyödynnetään paljon omia kontakteja, jolloin kovien tekijöiden maine kiirii. Spesifien osaamisalueiden hanskaaminen vaikuttaa suuresti valintaan.
”Kun mennään sisälle rautaspesifiseen, niin syväosaajia on ollut vaikea löytää.”
3. Hinta: Vaikka hinta merkitseekin, kumppaneita ei kilpailuteta pelkän taksan perusteella. Hintalapun hyväksyminen riippuu tarvittavasta osaamisesta: jos kaivataan kokenutta koodaria tai spesifimpää syväosaamista, silloin hinta vaikuttaa vähemmän kuin tusinakoodaria palkatessa.
”Luotettavuus on lähtökohtana, konsultteja ei helposti kilpailuteta hinnalla.”
4. Referenssit ja suositukset: Asiakkaat odottavat refejä, joiden kautta toimialaosaamista voi näyttää. Verkostojen suosituksilla on iso merkitys siinä, kuka valitaan jo kilpailutusvaiheeseen.
”Suositusten, referenssien ja myyntihetkien perusteella, eli näyttääkö siltä, että on yhteinen visio, jota voisi lähteä tekemään.”
5. Ymmärrys tarpeista ja toimialasta, yhteinen sävel: Tärkeää on, että konsulttikumppani ymmärtää humpan juonen eli asiakkaan tarpeet ja toimialan. Feikata ei kannata: epäluottamus herää, jos kumppani esittää tuntevansa alan, mutta hänen kysymyksistään kuulee, ettei tuntemusta oikeasti ole.
”Tarjouksesta käy ilmi, että toimittaja on ymmärtänyt, mitä tavoitellaan.”
Valintaan vaikuttavat myös tiimiin sopivuus, myyjän toiminta, mielikuva yrityksestä sekä konsulttien saatavuus
If it fits: tekkiosaamisen lisäksi konsultin sopivuus tiimiin on erityisen tärkeää. Kehittäjäguruakaan ei valita, jos hän ei sovi porukkaan.
”Kulttuurinen ja sielujen sympatia. On sellainen porukka, että pystytään luottamuksellisesti tekemään töitä yhdessä – ja se voisi olla jopa kivaa.”
Myyjä voi parhaimmassa tapauksessa toimia tunteiden ja tekniikan tulkkina asiakkaan ja softafirman välillä. Tärkeää on, että kauppias ymmärtää asiakkaan tarpeet mahdollisimman syvällisesti, tarkentaa riittävästi ja tarjoaa myös ei-oota, jos varaston hyllyltä ei löydykään oikeaa osaajaa. Tällaisen myyjän tykö kiiruhdetaan jatkossakin.
Yrityksen brändillä on vaikutusta, mutta se ei ole ratkaiseva tekijä. Brändi voi viestiä osaamisesta, laadusta ja luotettavuudesta, mutta referenssit ja konsultin taidot painavat vaakakupissa enemmän. Brändi tosin auttaa valinnan perustelemisessa johdolle, mutta mitään ylimääräisiä brändilisiä ei haluta pulittaa.
”On vaikutusta. Pitää olla aallonharjalla ja tuntea ketterät menetelmät ja johtamismallit. Usein mekin imemme vaikutteita konsulteilta.”
”Tällä alalla ei brändi oikeastaan vaikuta valintaan. Kompetenssilla on enemmän vaikutusta.”
Saatavuudellakin on iso merkitys, erityisesti kiireessä (eli aina?). Kyydistä putoavat ne, joilla ei ole sopivia osaajia tarjottavana. Hyvää saatetaan kuitenkin odottaa: jos halutaan tietty henkilö tai ala on erittäin spesifi, voidaan tällaista osaajaa vartoa tovi.
Lisäarvoa tuottavien tekijöiden avulla erottaudutaan
Kilpailijoista voi erottautua edukseen, jos konsultti ja yritys kykenevät osoittamaan erityisosaamista jollain tietyllä alueella. Lisäarvoa luodaan myös, jos pystytään tarjoamaan jotain uutta, mitä muilla ei ole. Ylipäätään näkemyksellisyys ja edelläkävijyys softamarkkinoinnissa herättävät kiinnostusta. Soitellen sotaan ei voi lähteä, koska innovatiivisuus vaatii taustalleen konkreettisia esimerkkejä.
Toimiala on rajaton, sillä yrityksen koolla tai maantieteellisellä sijainnilla on vähemmän merkitystä. Monet sanovat käyttäneensä kehitystyössä kaikenkokoisia kumppaneita aina korporaatioista yksityisyrittäjiin. Toisaalta useampi kertoo suosivansa pienempiä firmoja, sillä ne nähdään ketterinä, joustavina ja tasalaatuisimpina kuin suuremmat. Vastaajien mielestä pieni pitää myös asiakasta tärkeämpänä.
”Muutkin kuin minä ovat meillä sitä mieltä, että yrityksen kannattaa olla pieni, koska silloin olemme heille tärkeämpiä. Isommassa firmassa meidän firma ei ole ensimmäinen prioriteetti.”
Maantieteellisellä sijainnilla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Suomalaisia toimijoita suositaan enemmän kuin kansainvälisiä, mutta lisääntynyt etätyö on vähentänyt entisestään sijainnin merkitystä.
“Ei varsinaisesti vaikutusta. Aiemmin toimistokulttuurilla oli vaikutus, eli pääsi paremmin mukaan tiimiin paikan päällä. Koronan aikana tilanne muuttunut radikaalisti, kun kaikki siirtyneet etätyöskentelyyn.”
Sijainnin merkitys lisää kansainvälistä kilpailua, mutta toisaalta vastaavaa kehitystä tapahtuu muuallakin. Tämä luo mahdollisuuksia suomalaisillekin kilpailla maailmalla enemmän.
Asiakkaat ostavat omasta viiteryhmästään ja vinkkelistään käsin eli kerhoon kuuluminen tai edes päättäjän saappaisiin astuminen on selkeä valttikortti myyntiprosessissa. Vaikka kvalikyselyn perusteella kumppanin koolla ei ole väliä, haastatteluissa paljastui, että suuryritykset haluavat ostaa suuremmilta, PK- ja startup-yritykset taas pieniltä ja ketteriltä.
”Aito kiinnostus, jatkuva yhteydenpito, vastaako tarpeisiin. Pienemmillä toimii paremmin, koska on henkilökohtaisempaa.”
Monilla suuryrityksillä on vaatimus, että konsultin pitäisi pystyä (normaalioloissa) koodaamaan edes osa ajasta asiakkaan konttorilla. Kumppanilta odotetaan pitkäjänteisyyttä: todennäköisesti tarve on jatkuva, koska aina jollakin osastolla on kehittäjäpula.
Osa suuryrityksistä suosii konsulttikumppaneiksi isompia tai keskisuuria firmoja erityisesti pidemmissä projekteissa, koska riski nähdään näissä pienempänä.
”Helpompi perustella eteenpäin isommat yritykset ja niiden erikoisosaamiset. Ylempi johtajisto on sitä mieltä, että pitäisi keskittää vieläkin isompiin yrityksiin, mikä on käytännössä ollut hankala toteuttaa.”
Suurimmalla osalla isoista firmoista on valmis pooli tai short-lista, jota käytetään konsulttihaussa – uuden kumppanin mukaan ottaminen koetaan työläänä.
Pienemmät firmat suosivat pienempiä kumppaneita, koska kaipaavat ketteryyttä ja joustavuutta. Ulkopuolisen apua etsitään erityisesti yrityksen kasvaessa.
”Mieluummin olisimme pienempien pelureiden kanssa. Haetaan meidän näköistä firmaa. Toiminta on ketterämpää ja jouhevampaa ja saamme helpommin vaihtoehtoisia ratkaisuja.”
Ei pelkästään ”mitä osaat”, vaan myös ”ketä tunnet”
Asiakaskokemuksessa onnistuminen alkaa jo ennen ostopäätöstä. Mutta miten leikkiin pääsee mukaan? Ostoprosessiin pääsyssä verkostot ja verkostoituminen ovat tärkeimmässä roolissa, sillä jopa 75 % asiakkaista etsii kumppaneita verkostojensa kautta.
”Meillä on pooli erilaisia yrityksiä, jotka saamme hankinnasta, pääsääntöisesti kysymme sieltä, jos tulee erikoisosaamisen tarve lähdetään hakemaan erikseen poolin ulkopuolelta.”
Verkostojen lisäksi hakukoneet (lue: Google) ovat myös suosittu tapa etsiä tietoa konsulttikumppaneista. Noin neljänneksellä on valmis lista käytettävistä yrityksistä, kun taas LinkedIn ja muut somet ovat hieman harvemmin käytettyjä kanavia.
“Kysellään tutuilta kontakteilta vinkkejä, keneen kannattaisi olla yhteydessä. Näiltä sitten tarjouspyynnöt ja valitaan paras. LinkedInin omien kontaktien kautta lähtökohtaisesti kartoitetaan. Hyödynnetään myös Googlea.”
Eka kerta on erittäin tärkeä kumppanuuden jatkumisen kannalta. Suhde voi loppua, jos on luvattu taivaalta kuusi kuuta ja Saturnuksen renkaat, mutta niitä ei toimiteta tai esimerkiksi laatu ja kommunikaatio sakkaavat. Myös venyvät aikataulut ja paukkuvat budjetit voivat saada asiakkaan sanomaan heipat.
”Kumppanuus jatkuu, kun rekrytoitu ihminen on hyvä. Muut asiat ovat sivuseikkoja. Se, että henkilö on tyytyväinen omaan firmaansa, josta me ostetaan palvelu. Työtä voi silloin tehdä ns. täysin siemauksin, kaikki ovat tyytyväisiä. Kiva, jos firmasta soitellaan, että miten meidän ihmisellä menee – pidetään huolta omista työntekijöistä.”
Myyjän ja asiantuntijan roolit
Olennaista on siis uida liiveihin, tai ainakin verkostoihin, kommunikoida selkeästi ja vastata joustavasti asiakkaiden tarpeisiin. Softakehitystä ostavat haluavat olla varmoja, että asiat sujuvat niin kuin on sovittu. Tässä on sekä myyjällä että konsultilla osansa ja arpansa: hyvä myyjä vainuaa asiakkaan tarpeet ja ehdottaa sopivaa tekijää, kun taas asiantuntija hurmaa tieto-taidoillaan.
Myyjän rooli:
Tunteiden (ja välillä tekniikan) tulkki asiakkaan ja konsultin välillä.
Tunnistaa tarpeet ja ongelmat.
Osaa ehdottaa oikeita kandeja tiimiin.
Neuvottelee hinnasta ja hoitelee paperihommat.
Saa rattaat pyörimään rivakasti ja pitää huolen, että ne pyörivät jatkossakin.
Jos konsultti ei istu tiimiin, myyjä etsii uuden (konsultin, ei tiimiä).
Haastatteluun ei aina haluta myyjää mukaan, sillä se voi muuttaa dynamiikkaa.
Asiantuntijan rooli:
Osoittaa teknisen kompetenssin ja vakuuttaa osaamisellaan.
Toimii sovitusti.
On proaktiivinen ja ylläpitää yhteistyötä.
Ei piiloudu nurkkaan vaan haastaa ja kertoo näkemyksistään.
Ymmärtää bisneksen ja on valmis integroitumaan asiakkaan yritykseen.
Markkinointinaisten ja -miesten hapatuksiin eivät monet päättäjät lankea, sillä he suhtautuvat markkinointiin kuin epäilevä Tuomas konsanaan.
Päättäjät kuitenkin haluavat inspiroitua ja innostua uusista mahdollisuuksista. Markkinointitoiveet tiivistyvät asiakkaan tarpeisiin – konkretia, esimerkkikeissit ja -refet auttavat asiakasta hänen omassa pestissään.
Markkinoinnin sävyltä kaivataan melko rationaalista ja asiantuntijuuteen perustuvaa viestintää. Kannattaa kuitenkin muistaa, etteivät ihmiset ole niin rationaalisia kuin väittävät eikä B2B-maailmassakaan tule unohtaa tunteiden merkitystä. Kuten laulussa sanotaan: sen täytyy voida naurattaa, ei siitä muuten mitään tuliskaan, ilman oikeenlaista kemiaa... eli asiantuntijuuskin on inhimillistä, päättäjät ostavat kauniin koodin lisäksi sielunsisaruutta ja hyvää kumppanuutta.
Loppuun vielä listaus yrityksistä, joiden markkinointi puhuttelee softaa ostavia ihmisiä:
Rakettitiede
Reaktor
Siili
Vincit
Columbia Road
DNA
Varusteleka
Nousukiito kasvuun -tutkimuksessa selvitettiin myös, miten Rakettitiede tunnetaan, millaisena toimijana se nähdään ja mikä on Raketin positio kilpailukentällä – lue: Rakettimyytit murskaksi -blogipostaus.
Lue myös:
Ohjelmistokehityskumppanin valintakriteerit – top- & bottom-5
Teknologia ei pysähdy – ei edes koronan vuoksi
Nousukiito kasvuun -tutkimus: parhaat palat
Etsitkö luotettavaa ja laadukasta kumppania tuotekehitykseen?
Ota yhteyttä – laitamme parhaat rakettitieteilijämme asialle. Eihän meillä muita olekaan.
Haluatko nousukiitoa kasvuun ja vauhtia kehitykseen? Puuttuvatko projektistasi Oikeat kehittäjät?
Timo Jaakola
rakettikauppias
+358 50 540 0230
timo.jaakola@rakettitiede.com
Marietta Johansson
rakettikauppias
+358 40 520 3100
marietta@rakettitiede.com